Terve!
Olen Emma ja avasin juuri itselleni väylän tallentaa muistoja, hetkiä, ajatuksia ja tunteita seuraavasta rykäyksestä jonka aion elämässäni toteuttaa. Kahden lapsen, ja muutaman vuoden kotiäitinä olon jälkeen kypsyi päätös opiskelemaanlähtemisestä. Vuosi sitten hain ja sainkin paikan, vaan tuolloin olin viimeisilläni raskaana, joten opinnot olivat hollilla vuoden. Nyt se aika on kuitenkin koittanut, kun lähtö lähenee ja jännitys tiivistyy.
Määränpäänä on siis Korpilahti ja sieltä oppilaitos Humak, josta olisi joskus tarkoitus valmistua yhteisöpedagogiksi. Tavoiteaikahan on 3,5 valmistumiseen, ja se on hyvä tavoite, vaan onkohan kuitenkaan realistinen? Kotona kun odottaa kaksi pientä poikaa, 06/11 ja 09/13 syntyneet päivänpaisteeni. Haastetta luvassa siis kerrakseen yhdelle äidille.
Haaste ja tavoite on kuitenkin otettu jännityksellä, mutta avoimin mielin vastaan. Aikoinaan lukiomme mantra oli, "älä tyydy vähään" ja se sopii passelisti nykyiseen elämäntilanteeseeni. Oppi on mennyt hyvin perille, enkä aio tyytyä vähään, vaan aion hankkia itselleni koulutuksen josta voin sanoa, että juuri tätä minä halusinkin.
Eli tervetuloa matkaani seuraamaan, kuinka oikein käy! Jännitys on suuri, mutta luotto kova. Elämä kantaa ja jonain päivänä aion tirauttaa muutaman onnenkyyneleen valmistumisen johdosta.
- Emma -
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi on aina iloinen yllätys ja pyrin siihen vastaamaan, mutta muistathan kuitenkin, ettet kirjoita henkilökohtaisuuksia minusta tai perheestäni.